Miten syntyi Lahden ihme?

© Markus Hänninen

Akustiikaltaan maailman valioihin rankattu ja kaupunkinsa kulttuuri-imagoa vahvasti nostanut Lahden Sibeliustalo täyttää 20 vuotta. Aikoinaan sen rakentamispäätös syntyi yhden äänen enemmistöllä. Miten päätös on kannattanut ja mitkä olivat menestyksen avaimet?

 

Sibeliustaloa ei olisi koskaan rakennettu pelkästään lahtelaisin voimin. Onneksi tuli EU, metsäteollisuus ja Suomen valtio, joilla kaikilla oli omat tarpeensa saada aikaiseksi puusta rakennettu monumentti.

Tärkein Sibeliustalon rakentamisen taustalla oleva syy oli se, että Sinfonia Lahden, silloisen Lahden kaupunginorkesterin maine Sibeliuksen musiikin esittäjänä oli tuonut kansainvälistä tunnustusta, mm. Gramophone-palkintoja.

Orkesterin soittajamäärän kasvettua vanha konserttisali oli jäänyt auttamattoman pieneksi. Melu oli vaarallisen korkea, ja ulkoseinien läpi kuului yli orkesterin soiton, kun rekka-autot kiihdyttivät lähtiessään liikkeelle punaisista valoista.

Orkesterin maine kasvoi sen seurauksena, että BIS-levy-yhtiö antoi sille tehtäväksi koko Sibeliuksen musiikin levyttämisen. Mukana oli myös onnea. Alun perin urakan piti mennä Göteborgin sinfonikoille ja Neeme Järvelle, mutta he saivat tarjouksen siirtyä työskentelemään Deutsche Grammophonelle.

Lahden kaupunginorkesteri oli levyttänyt BISille Kalevi Ahon musiikkia. Robert von Bahr oli levytykseen niin tyytyväinen, että antoi vielä tuntemattomalle orkesterille ja sen johtajalle Osmo Vänskälle mahdollisuuden. Tästä sai alkunsa Lahden maine Sibeliuksen musiikin tulkitsijana. Tämän seurauksena ryhdyttiin puuhaamaan uutta konserttitaloa.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Heikki Hakala