Mistä muodostuu orkesterien joulu?

Helsingin barokkiorkesteri on löytänyt barokin joulumusiikista paljon uutta ohjelmistoa konsertteihinsa. © Heikki Tuuli

Viimeistään itsenäisyyspäivän jälkeen käynnistyy joka vuosi suomalaisten orkesterien joulukonserttisesonki. Joululaulut on helppo käsittää, mutta miksi ohjelmistoissa toistuvat barokin instrumentaaliteokset tai Beethovenin yhdeksäs?

 

Jokaisella orkesterilla on Suomessa hieman oma jouluperinteensä siinä missä ihmisilläkin. Toiset esittävät Johann Sebastian Bachin Jouluoratoriota, toiset Howard Blaken musiikkia piirroselokuvasta Lumiukko. Usein tähtisolistit tai kuorot ovat mukana laulamassa kauneimpia joululauluja. Mutta mistä ovat ohjelmistoihin eksyneet vuosi toisensa jälkeen vaikkapa Bachin Brandenburgilaiset konsertot tai Mozartin Exsultate, jubilate, jotka eivät sinällään mitenkään ole sisällöltään jouluisia?

”En tiedä, onko siinä joku mielen kiemura, että Jouluoratorion kautta ajatukset kääntyvät barokin suuntaan, ja sitä kautta Bachin ja Händelin sävelkieli mielletään jouluisaksi. Kuuluvathan kynttilätkin ajatuksena jouluun, vaikkeivät ole ainoastaan siihen sidottuja. Jouluoratorio on ainakin itselleni kiinteä osa joulumusiikkia – toinen on Tshaikovskin Pähkinänsärkijä – ja tunnustan kuuntelevani muulloin paljon vähemmän barokkimusaa”, kertoo kapellimestari Eero Lehtimäki.

Aapo Häkkisen johtama Helsingin barokkiorkesteri on ottanut perinteekseen myös uudenvuoden konsertit. Tääälä kertaa siinä kohtaavat intialainen karnaattinen musiikki ja ranskalainen barokki. © MARCO BORGGREVE

Kynttilöiden, kanelin ja punaisen värin suuntaista mielleyhtymäteoriaa kannattaa myös Helsingin Barokkiorkesterin johtaja Aapo Häkkinen. ”Pohjoisgermaanisen kulttuuripiirin juhliin ovat perinteisesti kuuluneet Bachin oratoriot ja passiot, ja luulen, että barokkimusiikki mielletään sitä kautta jouluun ja pääsiäiseen”, Häkkinen tuumii. ”Jos kirkkomusiikista puhutaan, niin barokkiajalta on valtavasti ’jokaiseen juhlapyhään’ tarkoitettua musiikkia, joista ei ole vaikea löytää jouluisiakin yhteyksiä. Näihin kuuluvat Bachin kantaatit ja messut tai Händelin Messias.

Häkkinen kertoo Helsingin Barokkiorkesterin järjestäneen joulukonsertteja jo ennen muuta säännöllistä toimintaa. ”Olemme pitäneet niitä Helsingin Vanhassa kirkossa sekä Raumalla. Viime aikoina joulukonsertit ovat tarjonneet tilaisuuden myös tehdä erityyppistä repertuaaria kuin vakituisessa konserttisarjassa: fokus on ollut varhaisessa barokissa, tänä vuonna italialaisessa ja pohjoiseurooppalaisessa.” Harvinaisemmista teoksista Häkkisen omiin joulusuosikkeihin kuuluvat Bachin Schwingt freudig euch empor, Marc-Antoine Charpentierin Canticum in honorem Beatae Virginis, Felix Mendelssohnin Geburt Christi ja Tarquinio Merulan Hor ch’e tempo di dormire – unohtamatta suomalaista Piae Cantiones –kokoelmaa.

Sinfonia Lahti on pitkään suunnannut jouluohjelmistoaan erityisesti perheille. © MARCO BORGGREVE

 

Lahdessa lapsikuoro ja koko perheen konsertit

Jokaisen kaupungin ja orkesterin joulukuun perinne on historian saatossa muovautunut nykyiselle paikalleen. Sinfonia Lahden tapa esiintyä yhdessä kaupungin musiikkiluokkien Laulupuu-kuoron kanssa juontaa juurensa jo 1990-luvun loppuun.

”Yksi yhteistyön hedelmä oli Osmo Vänskän johtama, kultalevynkin myynyt Talven ihmemaa –joululevy vuonna 1998. Alkuperäisenä ideana oli suunnata joulukonsertit perheille, sillä aikuisille suunnattua jouluista orkesteriohjelmaa oli konserttimarkkinoilla tarjolla suhteessa enemmän”, kertoo Sinfonia Lahden intendentti Teemu Kirjonen. ”Tavallisina vuosina joulukonserttitarjontaa on lähes joka ilta, ja olemme huomanneet, etteivät ihmiset itsenäisyyspäivän jälkeen välttämättä enää orientoidu perinteiseen sinfoniaorkesterin ohjelmistoon.”

Joululauluklassikoiden ohella Sinfonia Lahti on esittänyt tiernapoikakuvaelmaan perustuvaa Harri Ahmaksen teosta Itämaan tähti sekä viimeisenä kahtena jouluna Lumiukkoa elokuvan pyöriessä valkokankaalla.

 

Onko nykyjoulumusiikille sijaa?

Monella orkesterilla vilahtelee joulukuun ohjelmissa myös Beethovenin yhdeksäs sinfonia. ”Jotkut orkesterit soittavat sitä kevätkauden päätteeksi, joten ehkä se on vain kauden sulkeva toiveteos”, Kirjonen pohtii. Yhdeksättä sinfoniaa kuulee paljon ympäri Eurooppaa myös vuodenvaihteessa, jolloin suomalaiset orkesterit viettävät joululomaa, joten kenties perinne tulee sieltä. ”Se on keskisemmässä Euroopassa ikään kuin kansallishymnin asemassa, samalla tavalla kuin Tonava kaunoinen soi Itävallassa vuodenvaihteessa”, tuumii puolestaan Lehtimäki. ”Oodi ilolle voi kuulua oikeastaan mihin vain suureen yhteiseen juhlaan, vaikka vappuun. Itse en sitä joulukuuhun sijoittaisi.”

Kapellimestari Eero Lehtimäki ei vierasta viihteellisempääkään joulumusiikkia. © Heikki Tuuli

Lehtimäki aloitti Joensuun kaupunginorkesterin ylikapellimestarina viime vuonna, ja on saanut perehdytyksen paikalliseen perinteeseen. Hän itse on mielellään johtanut uransa aikana myös viihteellisempää amerikkalaista joulumusiikkia ja on mukana suunnittelemassa nykymusiikkiesitystä, jossa otetaan kantaa tämän päivän joulunviettoon.

”Yhteiskunta on maallistunut ihan hurjasti, jolloin Jeesus-lapsi kapalossa ei kauhean hyvin kuvita sitä nykyistä joulun todellisuutta Suomessa. Uusi klassinen musiikki ei ole löytänyt orkesterien jouluun paikkaansa”, Lehtimäki sanoo. Tradition voima on jouluna vahva. ”En silti tarkoita heittää klassikoita tai Jeesus-lasta romukoppaan. Kyllä ne aivan varmasti säilyvät yrittämättäkin osana joulua.”

Santeri Kaipiainen