Mikkelin musiikkijuhlat koskettivat ja yllättivät

Abisal Gergiev taistelee muistikatkosten kourissa, isä Valeri seuraa hämmentyneenä © Laura Luostarinen

Mikkelin musiikkijuhlien taiteellista johtajaa Valeri Gergieviä on tuskin koskaan nähty niin neuvottomana, kuin tämänvuotisen päätöskonsertin iltana. Edellisenä yönä Venäjän jalkapallomaajoukkue on hävinnyt MM-kisojen neljännesvälierän Kroatialle rangaistuspotkuilla. Ja nyt Aleksander Skrjabinin pianokonsertto oman pojan Abisal Gergievin soittaessa solistina päättyy jokaisen muusikon painajaiseen – muistikatkoon. Sitä ennen kuultiin ja nähtiin paljon ikimuistoista.

 

Musiikkijuhlien ydin on jo vuodesta 1993 alkaen ollut Pietarin Mariinski-teatterin orkesteri ja sen johtaja, Valeri Abisalovitš Gergiev. Kiireisistä aikatauluista johtuen orkesteri vietti tällä kertaa Mikkelissä vain kaksi päivää, ja musiikkijuhlat aloitti sen sijaan Mariinskin baletti, jonka edellisestä vierailusta on ehtinyt kulua jo 20 vuotta.

Festivaalin avajaiskonsertissa balettiryhmä esitti kolme pianosäestyksellistä teosta. Frédéric Chopinin Les Sylphides on juuri Mariinskin baletissa 1908 ensiesityksensä saanut teos, jonka koreografian on laatinut Mihail Fokin. Musiikkina soi Chopinin valsseja, masurkkoja, yksi poloneesi ja preludi, sekä pieni katkelma cis-mollietydistä op. 25 nro 7, jotka baletin pianisti Alexandra Zhilina soitti tyylikkäästi ja varmaotteisesti.

Aavistuksen hienostuneempaa sointia tarjosi Ljudmila Sveshnikova, joka soitti Chopinin Nokturnoihin perustuvan In the Night –baletin pianistina. Fokinia huomattavasti modernimpi Jerome Robbinsin koreografia lähti tanssijoiden käsittelyssä sananmukaisesti lentoon, ja esityksessä oli kaikki suuren rakkausdraaman ainekset.

Mariinski-teatterin baletti hurmasi jälleen yhtenäisyydellään ja tyylitajullaan.
Kuva: Laura Luostarinen

Pankin räjäytti väliajan jälkeen Franz Lisztin Marguerite ja Armand, eikä vähiten loistavan pianistin Vladimir Rumyantsevin ansiosta. Koko esitys oli huikaisevan kauniisti tehty viimeistä juhlamekon kimallusta ja tanssijan varvasaskelta myöten. Alexandre Dumas´n kuuluisan romaanin Kamelianainen on tehnyt musiikilla tunnetuksi Giuseppe Verdin ooppera La Traviata. Sir Frederic Ashtonin koreografiassa tarina on sama, mutta musiikki perustuu Lisztin pianosonaattiin h-molli. Rumyantsevin tulkinta sonaatista nousee lopulta yhdeksi musiikkijuhlien kohokohdista, ja kelpaisi minkä tahansa maailmanluokan festivaalin päänumeroksi.

 

Nuorten lupausten konsertit

Mariinskin balettiryhmä esiintyi Mikkelissä toisenkin kerran festivaalin kolmannen päivän suuressa balettigaalassa, mutta sitä ennen oli vuorossa yksi tämän vuoden odotetuimpia konsertteja – Abisal Gergievin debyyttiresitaali.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi