Miesvallan piilorakenteet esiin

© Sakari Viika

Kapellimestari Susanna Mälkin mielestä musiikkialan miesvallan purkamisessa on edetty hyvään suuntaan, vaikka matkaa tasa-arvoon vielä onkin. Tärkeää hänestä on, että takana vaikuttavat piilorakenteet ymmärretään ja tuodaan esiin avoimesti puhumalla.

 

Suomessa on jostain syystä tapana noteerata kapellimestarien menestyksiä Amerikassa mutta ei niinkään Keski-Euroopassa. Susanna Mälkin alkuvuoden esiintymiset New Yorkin ja Los Angelesin filharmonikkojen edessä ylittivät uutiskynnyksen, mutta hänen viimesyksyinen konserttinsa Berliinin filharmonikkojen kanssa ei – kuten eivät myöskään Mikko Franckin ja Dima Slobodenioukin peräkkäiset esiintymiset Berliinissä helmikuussa.

Mälkki toivoo silti työnsä pääpainon olevan Euroopassa – osin siksi, että lentokoneessa istuminen alkaa tuntua turhauttavalta. Amerikkalaisilla orkestereilla on silti ollut tärkeä rooli hänen urallaan, sillä niiden kanssa hän on saanut johtaa kantaohjelmistoa, kun taas esimerkiksi Ranskassa hänellä on yhä nykymusiikin spesialistin maine.

”Onhan tämä hieman ihmeellistä tietä mennyt, mutta onneksi mielikuva ohjelmistostani on laajentunut”, hän myöntää. ”Olen huomannut, että spesialistin maine tulee esiin silloin, jos suunnittelee kiinnostavia ohjelmia. Kai minun pitäisi olla tästä tyytyväinen.”

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

 


 

© Simon Fowler

Kukin esillä omana itsenään

 

Kapellimestarien työhön kuuluu olla paitsi orkesterin musiikillinen työnjohtaja niin myös imagollinen keulakuva. Suomessa tämä julkisuuspuoli on ollut vähemmän esillä kuin jossain muualla – täällä tehdään töitä ja sillä siisti, ei paistatella mediassa. Silti hienoista muutosta on viime aikoina ollut havaittavissa esimerkiksi naistenlehtien jutuissa.

Hannu Lintu on esitellyt avoimesti lemmikkiään, jonka tarina pietarilaisesta katukoirasta RSO:n ylikapellimestarin uskolliseksi ystäväksi on tullut kaikille tutuksi. Onpa se vilahtanut orkesterin mainoksissakin. Tämä samoin kuin ulostulo kumppanin kanssa ovat sopivasti pehmentäneet imagoa mutteivät ole menneet liian pitkälle. Asia-asioissa Ylen kanavilla ja RSO:n käsiohjelmissa Lintu on ollut aktiivisemmin esillä kuin monet edeltäjänsä.

Santtu-Matias Rouvali on ollut henkilökuvien tekijöiden lempikohteita, ja hän on päässyt kertomaan useassa lehdessä metsästysharrastuksestaan, perhe-elämästään pienen lapsen kanssa ja uudesta omakotitalostaan Lepsämässä. Epämuodollinen nuori tähti on näissäkin jutuissa näköisensä. Tampere filharmonia saa niistä paljon ilmaista mainiosta.

Susanna Mälkki sen sijaan ei puhu yksityiselämästään mitään. Kyseessä on tietoinen valinta ja se liittyy hänen persoonaansa. Uransa alkupuolella, jolloin naispuolinen kapellimestari ei ollut mikään itsestäänselvyys, hänen oli kehitettävä suojamekanismeja ja varottava leimautumasta liikaa sen yhden asian ehdoilla. Nyt hän on maailmantähti ja vapaa puhumaan mitä haluaa. Silti hän pitää etäisyytensä, ja se tuntuu yhtä luonnolliselta kuin muunkinlaiset ratkaisut. Kukin olkoon julkisuudessa omana itsenään.

Harri Kuusisaari