Leonid Desjatnikovin rakkaus ja elämä

© Nadezhda Kukankova

Venäläinen säveltäjä LEONID DESJATNIKOV on tunnettu älykkäästä ironiastaan, joka ei silti merkitse naljailevaa ulkopuolisuutta. Hän työskentelee kliseiden kanssa mutta uskoo suuriin tunteisiin.

 

Levy-yhtiö Melodia julkaisi hiljattain yli kymmenen vuotta Bolshoi-teatterin ensi-illan jälkeen levytyksen nykyoopperasta Rozenthalin lapset. Pietarilaisen säveltäjän Leonid Desjatnikovin ooppera oli succes de scandale. Libretisti Vladimir Sorokin löysi nopeasti yhteisen kielen akateemisen musiikin perinteillä leikittelevän säveltäjän kanssa.

Bolshoi-teatterin ensimmäistä tilaustyötä nykysäveltäjältä 30 vuoteen seurasi heti moraalinvartijoiden mielenosoituksia ja valituksia kulttuuriministeriölle, mutta ne lähinnä takasivat laajan mediahuomion. Tuolloin vielä verrattain vapaassa ilmapiirissä skandaali kuivui kuitenkin pian kasaan, ja oopperaa saatiin esittää rauhassa.

Alkukohun jälkeen Rozenthalin lapsista kehkeytyi arvostelumenestys ja sittemmin Desjatnikovin käyntikorttiteos.

Oopperassa Neuvostoliittoon 1930-luvulla paennut saksalainen tiedemies Alex Rozenthal tekee kokeita ihmiskloonauksessa ja onnistuu kloonaamaan viisi säveltäjää – Wagnerin, Musorgskin, Tshaikovskin, Verdin ja Mozartin. Neuvostoliiton romahdettua säveltäjien kloonit jäävät oman onnensa nojaan ja joutuvat irvokkaisiin tilanteisiin kerjätessään rahaa Moskovan rautatieasemalla, Mozartin rakastuessa prostituoituun.

Libretto tarjoaa mahdollisuudet musiikillisille viittauksille ja viiden kanonisen säveltäjän mukailemiselle. Rozenthalin lapset on toisaalta säveltäjän paikkaa nykymaailmassa ruotiva musta komedia, toisaalta koskettava rakkaudentunnustus itse taidemuotoa kohtaan.

Kyllä, kyseessä on ooppera oopperasta, tämän päivän dramma giocoso. Teosta voi tulkita monella tapaa”, sanansa huolellisesti valitseva Desjatnikov kommentoi.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Mika Mihail Pylsy, Pietari