Lasimusiikkia taikayössä

Kulttuurin eri muodot kukoistavat luonnonkauniissa Urjalassa

 

Urkuri Ilpo Laspas kirkon Martti Porthan -barokkiurkujen äärellä. © Matti Tuomisto

Urkuri Ilpo Laspas odottelee vierastaan Urjalan kirkon ovella. Pian kevätauringon valaiseman kirkkosalin upea akustiikka kylpee barokkiurkujen väreissä ja Pirkanmaan pieni kunta on keskellä Eurooppaa.

 

Urjalan kunta sijaitsee kolmen suuren kaupungin, Helsingin, Tampereen ja Turun ”kolmiossa” valtatie 9:n varrella. Tampereelta sen eteläpuolella sijaitsevaan Urjalaan on matkaa lyhintä tietä runsas 50 kilometriä, Turusta 105 ja Helsingistä 145 kilometriä.

Alle 5000 asukkaan Urjala houkuttelee uusia kuntalaisia, mökkeilijöitä ja matkailijoita sloganilla ”Koti Pohjantähden alla”, onhan Urjala kirjailija Väinö Linnan synnyinkunta. Syksyllä 1967 samaa asiaa ajoi Martti ”Huuhaa” Innasen sanoittama ja Erik Lindströmin säveltämä iskelmä Urjalan taikayö. ”Tule Urjalaan”, Innanen lauloi kunnan eliniäksi hänelle myöntämän rantatontin arvosta.

Innasen iskelmä antoi Urjalalle pitkäksi aikaa leiman maalaiskylästä, jossa ”jyske varstojen nyt alla orsien / yössä kertoo meille kutsun sen”. Siinä riihirytinässä unohtui kunnan hieno teollisuus- ja kulttuurihistoria, jonka hedelmiä nyky-Urjala jalostaa houkuttimikseen. Yksi niistä on kaunis puukirkko.

”Urjalan kirkon hieno akustiikka soveltuu paitsi urkumusiikille myös kamari- ja laulumusiikille eli kaikille kohtalaisen pienille kokoonpanoille. Myös piano soi kirkossa hämmästyttävän hyvin. Vaikka kaiku on kolme sekuntia, musiikki soi selkeänä”, urjalalainen urkuri ja cembalisti Ilpo Laspas kertoo.

”Vuonna 1989 valmistuneet ja Martti Porthanin rakentamon tekemät urut ovat monella tavalla hienot. Kyseessä on urkurakentamon ensimmäinen iso, 30-äänikertainen soitin. Tyyliltään se edustaa keskisaksalaista myöhäisbarokkia, ja sen viritysjärjestelmä on Werckmeister III. Sormioita on kaksi, ja kosketus on suhteellisen herkkä. Mekaaninen koneisto on riippuva aitoon barokkityyliin.”

Ilpo Laspas kertoo, että soittimessa on jo vuosien ajan ollut selvää huoltotarvetta. Vuonna 2019 on soittimen 30-vuotisjuhlat, ja tässä voisi olla hyvä peruste remontille. Huolella toteutettujen korjaus- ja puhdistustöiden jälkeen soitin olisi kirkkaasti yksi parhaista Bach-uruista Suomessa, Laspas arvioi.

Urjalan urkuja on kiitellyt myös toinen arvostettu nuori urkuri Pétur Sakari, joka piti kirkossa marraskuussa 2017 joulukonsertin yhdessä Jorma Hynnisen kanssa. Tero-Pekka Henellin tuottaman konsertin ohjelmisto myös nauhoitettiin Espoon Olarissa, ja hän viimeistelee parhaillaan Hynnisen ja Sakarin joululevyä syksyn 2018 myyntiin.

Urjalan kirkon sakastin ylisille on 1900-luvun alussa pelastetut vuonna 1830 valmistuneet Johan Råman -urut.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Matti Tuomisto

 


 

Urjala Soikoon! -juhlilla ruokakin on taidetta

Kaikki alkoi siitä, että suomentaja Laura Jänisniemi oli kutsunut lapsuudenystävänsä, viulisti Teemu Kupiaisen soittamaan Kiimankulman kääntäjätalon tilaisuuteen Urjalaan. Jäi aikaa kiertää paikkoja, sellaisia kuin Säätiötalo ja vastapäätä seisova Urjalan kirkko.

”Soitin vähän Bachia ja totesin, että kummassakin salissa on aivan fantastinen akustiikka kamarimusiikille. Sanoin, että tännehän pitäisi perustaa festivaali”, Teemu Kupiainen kertoo.

Jänisniemi työskenteli EU-rahoitteisessa Hehkuva Nuutajärven lasikylä -hankkeessa, joka salli kehittää myös muuta kulttuuria Urjalassa. Siinäpä rahat festivaalin käynnistämiseen!

”Halusin mukaan muutakin kuin musiikkia kuten tanssia, runoutta, teatteria ja valokuvaa”, Kupiainen luettelee.

”Sekä ruokaa. Koska olin tehnyt aiemmin töitä huippukokki Markus Aremon kanssa, halusin hänet festivaalin yhdeksi taiteilijaksi. Kävikin yllättäen ilmi, että Aremo oli juuri ostamassa Nuutajärven Lasikylästä isoa puutaloa eli Kellopytinkiä voidakseen pitää kokkikursseja Urjalassa.”

Huippukokki Markus Aremon säveltämä ateria Urjala Soikoon! -juhlien lounaskonsertissa. © Markku Heikkilä

Ensimmäinen Urjala Soikoon! järjestettiin 2014, ja parin kokeilun jälkeen se löysi paikkansa marraskuun alusta eli pyhäinpäivän viikonvaihteesta. Seuraava festivaali on 2.–4. marraskuuta.

Valtaosa kolmipäiväisen festivaalin konserteista järjestetään Säätiötalon salissa, johon mahtuu parinsadan hengen yleisö. Lauantai alkaa lounaskonsertilla à la Markus Aremo. Sunnuntain päätöstilaisuus on tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Nuutajärvellä.

”Flyygeli pitää vuokrata konsertteihin. Viimeksi meille tuotiin F-Musiikista niin uusi Bösendorfer, että siinä oli vielä muovit päällä. Hyvin se soi”, Teemu Kupiainen kertoo.

 


 

Pentinkulman päivät on kirjallisuuden ystäville

Mäellä keskellä Urjalaa sijaitsevaa kaunista puukirkkoa ja vanhaa hautausmaata ympäröi jykevä kivimuuri. Miltei kirkon pääoven edessä sijaitsee Furuhjelm-suvun hautamuistomerkki. Urjalassa sijaitseva Honkolan kartano on ollut vuodesta 1730 alkaen tämän suvun eri jäsenten omistuksessa.

Komea tila rakennuksineen oli Väinö Linnan esikuvana Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian kartanolle, tosin vain sijaintinsa ja miljöönsä puolesta.

Linna syntyi Urjalassa 20. joulukuuta 1920 ja asui siellä 18-vuotiaaksi saakka.

”Teoksessani on kartano samasta syystä kuin siinä ovat pappila, talonpoikaistalot, torpat, mäkituvat ja muonamiesasunnot. Ne kuuluvat senaikaisen maalaisyhteisön rakenteeseen, jota pyrin kuvaamaan”, Linna on kertonut. Pentinkulmaa ei sellaisenaan Urjalassa ollut.

Sen sijaan Urjalassa on joka kesä kirjallisuusfestivaali Pentinkulman päivät. Se on yksi Urjalan kulttuurielämän maamerkeistä. Urjalan kirkko on puolestaan kartanon ohella yksi kohteista Väinö Linnan reitillä, joka tutustuttaa kulkijoitaan Pohjantähden fiktiivisiin maisemiin.

Seuraavat Pentinkulman päivät, joita on järjestetty vuodesta 1978 alkaen, pidetään 29.7.–5.8.2018. Tapahtuman toiminnanjohtaja on kirjailija Niina Repo. Päiville luvataan ”kiehtovia kirjailijoita, ajatuksia herättäviä esityksiä ja kiihkeitä keskusteluja”. Tapahtumassa pohditaan, miten sisällissodan jakama Suomi pääsi jaloilleen ja mihin se on sadassa vuodessa edennyt.

Pentinkulman päivät on perustanut Väinö Linnan seura ry, ja nykyisin toteutuksessa on mukana Urjalan kunta. Suuri osa viikon tapahtumista on maksuttomia.

Viljan, pellon ja aatteen runoja. Runoilija Timo Malmi värväsi tuomansa rekvisiitan avulla yleisön mukaan esitykseensä. © TOMMI PASTELL / AIR PIC MEDIA OY