KUORO OTTAA KANTAA

Akademiska Damkören Lyran on käsitellyt konserteissaan mm. naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, äiti-lapsi-suhdetta ja nähdyksi tulemisen tarvetta. © CATA PORTIN

Taidetta taiteen vuoksi -eetos istuu vahvana myös harrastelijatoimintaan pohjautuvassa kuoromaailmassa. Maan kärkikuorot ovat kuitenkin joukolla alkaneet ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

 

Yhteiskunnallisia aiheita ehkä arastellaan kuorojen parissa, koska ei haluta leimautua porukaksi, joka ratsastaa esimerkiksi ilmastonsuojelulla,” toteaa Juho Vanamo Mieskuoro Eugasta.

Ylioppilaskunnan Laulajien (YL) taiteellinen johtaja Pasi Hyökki puolestaan näkee nousseen trendin paluuna kuoromusiikin juurille. ”Olen iloinen, että kuoronjohtajat ovat alkaneet teemoittaa konsertteja yhteiskunnallisesti. Maailma ei ole vielä valmis,” Hyökki kannustaa.

Kulttuurisesta omimisesta on puhuttu pitkään, mutta vasta YL:n juhlakonsertissa 2018 Hyökille tuli tunne, että joikua hyödyntävän YL-hitin esittäminen ei ole enää soveliasta. Siitä ja meneillään olevasta YK:n kansainvälisestä alkuperäiskielten vuodesta lähti ajatus Noitarumpu. Nyt -konserttiin.

”Saamelaiset ovat tuoneet vahvasti omaa kulttuuriaan ja omia oikeuksiaan esille. Voiko enää tehdä saamelaismusiikkia olematta itse saamelainen?” Hyökki pohtii. Tietenkin voi tehdä, Saamen musiikkiakatemiasta kerrottiin Hyökille, mutta yhteistyössä oikeuksien omistajien kanssa.

”Kun ymmärtää, miten valtava on oman joiun merkitys saamelaisille sekä henkilökohtaisesti että jokaiselle suvulle, tajuaa, että leikkijoikaaminen tuolla lavalla menee helposti rienaamisen puolelle, vaikka sitä ei edes tarkoitettaisi.”

Noitarumpu. Nyt rakentui yhteistyölle saamelaismusiikkiin keskittyvän Ánnámáret Ensemblen, huuliharppuyhtye Svängin ja modernin kansanmusiikkiyhtye Tuulettaren kanssa. Kulttuuriseen omimiseen liittyvä problematiikka käsiteltiin paitsi käsiohjelmassa, myös radio- ja tv-haastatteluissa, joita konsertille kertyi varsin paljon.

Konserttitilanteen Hyökki haluaa kuitenkin pyhittää taiteelle: ”Pitää löytää taiteen kulma keskusteluun. Ei asiaa tarvitse sormella osoittaa.” hän toteaa.

Ylioppilaskunnan Laulajat on käsitellyt viime aikoina Noitarumpu nyt -konsertissaan saamelaisten kulttuuria ja oikeuksia.

Oodi hiilinielulle

Key Ensemblen Laulun mahti -konserttifoorumisarjan lähtökohta oli konsertin uudistamisessa.

”Musiikin rooli on täydentää ja jäsentää keskustelua päivänpolttavista aiheista,” painottaa kuoron johtaja Teemu Honkanen.

Musiikki ja valittu teema kulkevat nimenomaan käsi kädessä. Ensimmäisen, ilmastonmuutosta käsittelevän foorumin puheenaiheet vaihtelevat hiilinieluista Amazonin paloihin, päivänpolitiikasta henkilökohtaisiin vaikutusmahdollisuuksiin ja populismista ilmastopakolaisiin; musiikki Kortekankaan The Way to the Woodsista, Sallisen The Beaufort Scalesta ja Simo Häklin Korvesta – “oodista hiilinieluille” – The Real Groupin ja The Policen kappaleisiin.

Teosten yhteyttä keskusteluun väännetään välillä rautalangasta. Honkanen, joka toimii paitsi konsertin johtajana myös keskustelun moderoijana, punoo kuitenkin yli kaksituntiseksi venyneestä kokonaisuudesta varsin johdonmukaisen.

”Keskustelu kehysti teoksia sopivasti, ja ne olivat dialogisessa vuorovaikutuksessa keskenään,” toteaa yksi panelisteista, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Key Ensemble konserttifoorumisarjassa ovat olleet teemoina mm. hiilinielu, Amazonin palot, populismi ja ilmastopakolaiset.

 

Naisten ja ilmaston asialla

”Olemme jo pidempään miettineet, miten voisimme ottaa kantaa ja minkä teeman ympärillä sen ylipäätään voisi tehdä,” kertoo Akademiska Damkören Lyranin puheenjohtaja Sonja Saloranta.

Viime syksynä Lyran järjestikin yhteistyössä Naisten Linjan kanssa Var är du? -konsertin, jossa käsiteltiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa mm. feminiinistä voimaa, äiti-lapsi-suhdetta ja nähdyksi tulemisen tarvetta käsittelevin teoksin. Käsiohjelma tarjosi lisätietoa mm. parisuhdeväkivallasta, ja konsertin tuotto lahjoitettiin yhteistyökumppanille.

Salorannan mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen oli kuorolaisillekin erityisen motivoivaa. Kuoron ilmastoaiheinen Epilog-konsertti marraskuussa on jatkoa tälle.

”Mitään polttavampaa kysymystähän ei voi olla. On ihan käsittämätöntä, mitä täällä tapahtuu, ja tuntui, että jollain tavalla meidän täytyy voida myös musiikin kautta ottaa kantaa,” Lyrania johtava Jutta Seppinen innostuu aiheesta.

Taide voi tarjota monitahoiseen aiheeseen muutakin kuin faktoja, paasaamista ja kauhistelua:

”Ilmastonmuutokseen liittyy aivan valtavasti surua, josta ei juuri puhuta. Pitäisi olla enemmän foorumeita, missä voi istua ja käydä läpi omaa tunneskaalaa,” Seppinen pohtii, ja huomauttaa, että juuri siitä Lyranin konsertissakin on osittain kysymys.

 

Vaikuttajien sanoja ja ilmastofaktaa

Lyran tilasi Epilog-konserttiin ilmastoaiheiset teokset Cecilia Damströmiltä ja Perttu Haapaselta. Damström lähestyy aihetta teoksessaan Requiem for Our Earth mm. asiatekstien ja vaikuttajien kuten Greta Thunbergin ja paavi Franciscuksen puheiden kautta.

”Koen, että minulla on vastuu ottaa kantaa itselleni tärkeisiin aiheisiin myös taiteessa”, aiemmissa töissään mm. feminismiä ja ympäristöaiheita käsitellyt Damström toteaa. “Kysyin kuorolaisilta heille tärkeitä aiheita, ja valitsin niistä itseäni koskettavat: käsittelen teoksessa mm. lihansyöntiä, metsäteollisuutta ja koralleja.”

Haapasen teos Kodecs puolestaan lähestyy aihetta ilmastonmuutokseen liittyvän nettipuheen, faktojen ja huumorinkin kautta: teoksen elektroniikkaosuudessa Sarah Palin laulaa, kuinka rakastaa päästöjen tuoksua, ja äänenkorkeudet muuttuvat vuotuisten hiilidioksiditasojen mukaan.

“Miten ilmiöt voi kääntää musiikillisiksi ajatuksiksi?” pohtii Haapanen. ”Yritän lähestyä vakavaa aihetta vakavasti, mutta myös tutkia sitä lapsenomaisen leikin kautta.”

Mieskuoro Euga lähti lokakuisessa konsertissaan musiikilliselle merimatkalle. © Jaakko Paarvala

Kokonaistaideteos vesiensuojelusta

Mieskuoro Eugassa on pohdittu kuorojen ja kulttuurin tehtävää yhteiskunnassa: ”Jos voimme kuorona kantaa kortemme kekoon, tehdä jotain hyvää ja herättää keskustelua siitä, mitä kuoro tai taideyhteisö voi tehdä, niin miksipä ei”, pohtii Eugan taiteellinen johtaja Visa Yrjölä.

Lokakuussa ympäristönsuojeluunkin liittyvän konserttisarjan Elements of Euga ensimmäinen osa lähti musiikilliselle merimatkalle ja toi esille puhtaan veden teemaa.

Ympäristönsuojelu tulee konkreettisimmin esiin Jussi Chydeniukselta tilatussa teoksessa Valaiden laulu. ”Julia Junttilalta teokseen tilattu teksti ottaa selkeästi kantaa ympäristönsuojeluun,” Yrjölä kertoo.

Eugan konsertissa ympäristöteemaa avataan lähinnä käsiohjelmassa. Nuorekas mieskuoro kuitenkin miettii, mitä muuta konsertteihin voisi liittyä. Konserttikokonaisuuteen kuuluu musiikin lisäksi mm. valoja, äänimaisemaa, kuvia Itämerestä sekä fiini vesitarjoilu muistutuksena puhtaan veden ottamisesta itsestäänselvyytenä.

Ajatusta paatoksellisesta ja julistavasta luonnonsuojelukonsertista Yrjölä ja Vanamo kuitenkin vieroksuvat:

“Taide puhukoon puolestaan.”

Mieskuoro Euga halusi tuoda konsertissaan esille puhtaan veden teemaa ja hoiti kuvauksenkin sen mukaan. © Jaakko Paarvala

Tavoitteena keskustelun herättäminen

Moniäänisessä kuoroyhteisössä kaikki eivät varmastikaan ole samaa mieltä asioista – miten kuoro voi ottaa kantaa mihinkään?

”YL:n sisältä on aina löytynyt vahvojakin mielipiteitä eri suuntiin. Emme oikeastaan edes voi lähteä ajamaan jotain tiettyä näkökantaa, vaan eri teemojen esille tuominen ja keskustelujen herättäminen niiden kautta on meidän tavoitteemme,” Hyökki selvittää.

”Täytyy ajatella, että esitämme yhden taiteilijan näkemyksen ilmastonmuutoksesta, olemme jonkun toisen instrumentti,” toteaa puolestaan Seppinen.

Keskustelun avaaminen, uusien näkökulmien esittäminen sekä uusien ajatusten ja tunteiden herättely taiteen keinoin toistuvat kuorojen tavoitteissa konserteilleen. Lopullisia vastauksia suuriin kysymyksiin ei toki haeta, mutta vaikuttaminen yleisöön – tai kuorolaisiinkin – on tietysti toiveissa.

”Hyvä, jos ihmiset alkavat miettiä omia henkilökohtaisia valintojaan. Täytyy uskoa niin taiteilijoina kuin kansalaisinakin, että tällaisesta asiat lähtevät liikkeelle,” Honkanen tuumii ilmastoaiheisen Laulun mahti -foorumin jälkeen.

”Kantaaottavuus ei vie taiteelta mitään pois, mutta tuo enemmän kosketuspintaa niille, jotka kuoromusiikkia haluavat tulla kuuntelemaan. Oma paikkansa on myös ihan vaan fiiliskonserteilla. Ei kukaan halua joulukonserteissa saarnaamista,” painottaa Hyökki.

”Kuitenkin, jos kuorokulttuurin kenttä irtautuu yhteiskunnan tilanteesta kokonaan ja alkaa tavoitella vain musiikillisia elämyksiä, se menettää jotain oleellista omasta perinteestään.”

Milla Karvonen