Kulttuuri ei ole prioriteetti

Nykyinen Sanna Marinin johtama hallitus Eduskunnan täysistunnon kyselytunnilla 7.10.2021. Tämä oli ensimmäinen kyselytunti Eduskunnan alettua purkamaan koronarajoituksia talossa. Keskustelu kävi vilkkaana, ajoittain jopa kuumana hallituksen ja opposition välillä. Kansanedustajien työpöydillä valtion ensi vuoden talousarvioesitykset perinteisissä keltaisissa kansissaan.

Miksi kulttuurimäärärahat eivät nouse, vaikka vallassa on puolueohjelmista ja poliitikkojen puheista päätellen kulttuuriystävällinen hallitus? Koronapandemian piikkiin menee paljon, mutta se ei ole ainoa syy. Rondo selvitti mitä tapahtui hallitusohjelmaa laadittaessa, mitä on tähän mennessä saatu aikaan ja millainen tulevaisuus kulttuurimäärärahoja odottaa. Juttua varten on haastateltu asioita tuntevia henkilöitä eri puolueista. Osa esiintyy jutussa nimellään.

 

Koittaako kulttuurille kulta-aika? Näin otsikoi Rondo 4/2019 optimistisesti ennen eduskuntavaaleja. Nykyisten hallituspuolueiden tavoitteet ennen vaaleja olivat lähes yksi yhteen.

Todellisuus iski vastaan kuitenkin jo hallitusohjelmaa laadittaessa. Silloinen tuleva pääministeri Antti Rinne (sd.) muistelee ilmiöpohjaisesti käytyjen neuvottelujen lähtökohtia:

”Lähtökohtana oli hahmottaa ne kaikkein tärkeimmät asiat suomalaisten ja Suomen kannalta. Kun ne oli löydetty ja päätetty, mitä lähdetään tekemään, päätettiin talousraamista. Muistaakseni tuossa yhteydessä ei puheenjohtajien pöydässä ollut niin hienojakoiselta rahojen määrittelyä, että kulttuuri olisi erikseen eroteltu. Rahat olivat OKM:n pääluokan ja mukana oli Veikkauksen potti.”

Rinteen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan ”laitettiin merkittävästi lisää rahaa, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, maksuttomaan toiseen asteeseen sekä yliopistoillemme, Suomen Akatemialle mm. tutkimukseen.”

”Kulttuurin osalta muistan vain sen nousseen esille Veikkauksen tuloutuksiin liittyen”, Rinne sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimiala oli hallitusneuvotteluissa jaettu kahdelle työryhmälle. Pääpöytä käsitteli koulutusta ja tiedettä, jotka olivat keskustelujen prioriteetti kolmen edellisen hallituksen mittavien leikkausten vuoksi. Niissä olivat istuneet osan aikaa myös nykyiset hallituspuolueet kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ohella.

Pääpöydän alaryhmä käsitteli kulttuuria, urheilua ja nuorisotyötä. Sitä johtivat vihreät, ykköspuheenjohtajanaan kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.). Hän halusi työryhmän käsittelevän äänestysikärajan alentamista. Asia kuului kuitenkin toiselle ilmiöryhmälle. Eräiden muiden neuvottelijoiden mukaan tähän turhaan kiistelyyn kulutettiin paljon aikaa, joka oli pois pääasioista. Esitys hallitusohjelmaksi oli yksimielinen ja sisälsi pieniä korotuksia kulttuurimäärärahoihin sekä pitkän tähtäimen tavoitteen niiden nostamiseksi yhteen prosenttiin budjetin loppusummasta.

Vuoden 2021 valtion budjetissa määrärahojen suuruus oli 581 me. Siitä Veikkaustuottojen osuus on noin puolet. Rondo pyysi OKM:n talouspäälliköltä täsmällisiä lukuja kulttuuriin käytetyistä varoista viimeisten hallitusten aikana, jotta voitaisiin verrata eri hallitusten panostuksia kulttuuriin. Tietoja ei kuitenkaan lehden painoon mennessä saatu.

 

Koronapandemia muutti tilanteen

Kulttuuri- ja urheiluministeri Antti Kurvisen (kesk.) valtiosihteeri Tuomo Puumala on kulttuuripolitiikkaan perehtynyt keskustan entinen kansanedustaja. Hän luettelee hallitusohjelman kulttuuriosion tähän mennessä toteutuneiksi hankkeiksi mm. valtionosuusjärjestelmän laajentamisen esittävään taiteeseen vuoden 2022 alusta, 1,8 miljoonan euron korotuksen taitelija-apurahoihin, elokuva- ja av-alan tuotantotuen kasvattamisen, Creative Business Finlandin perustamisen, esityksen kansallisten taidelaitosten rahoitusaseman lainsäädännöllistämisestä sekä eräiden merkittävien taidelaitosten korjaushankkeet ja uuden Arkkitehtuuri- ja Design-museon hankkeen etenemisen.

Puumala vakuuttaa, että mikään hallitusohjelmaan kirjattu asia ei unohdu, koska ”meillä on niin hyvä virkakunta”. Sen sijaan pitkän tähtäimen tavoite kulttuurimäärärahojen nostamisesta yhteen prosenttiin budjetin loppusummasta on koronapandemian ja Veikkaustuottojen romahtamisen takia karannut kauemmas.

”Kun korona tuli, meidän työ myös kulttuuripuolella muuttui teho-osastomaiseksi. Yritettiin saada hätäapua kentälle. Loppuvaiheessa alkoi näyttää, että tuki alkoi riittää kohtuullisesti, ei hyvin, mutta kohtuullisesti. Ihannetilanteessa ilman koronaa oltaisiin se aika käytetty strategian kehittämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi”, Puumala vakuuttaa.

Mielenkiintoisena uutena hankkeena on vireillä Olympiarahaston tyyppinen rahasto, josta on selvitysmies Antti Huntuksen raportin pohjalta tehty päätös. Siihen on vuoden 2022 budjetissa päätetty irrottaa 7,5 m valtion rahaa sillä edellytyksellä, että yksityiseltä puolelta, mm. säätiöiltä ja rahastoilta tulee vastaava summa.

”Rahaston varoja aiotaan käyttää esittävän taiteen tukemiseen vapaan kentän ja valtionosuusjärjestelmän piirissä olevien laitosten yhteistyössä. Neljä säätiötä on jo lähtenyt mukaan ja hanke lähtee liikkeelle 5+5 miljoonan rahoituksella, valtiolta siis puolet ja yksityiseltä puolet. Tähän voi tulla myöhemmin lisärahoitusta”, Puumala kertoo.


Veikkausrahojen kompensaatiosta sovittu

Veikkaustuottorahojen kompensoinnista on Puumalan mukaan päätetty vuosien 2022 ja 2023 osalta. Jälkimmäisen vuoden summa päätetään syksyllä 2022. Kukin sektori hyötyy jakosuhteiden mukaisesti, OKM saa 53%, STM 43% ja Maa- ja metsätalousministeriö MMM 4% hevoskasvatukseen. OKM:n sisällä jakosuhteet ovat: kulttuuri 38,5%, urheilu 25%, tiede 17,5% ja nuoriso 9%.

Ministeri Kurvinen on ilmoittanut kannattavansa koko Veikkauspotin siirtämistä valtion budjettiin vuodesta 2024 alkaen. Esitystä asiasta valmistelee valtiosihteerityöryhmä, jota johtaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteeri Henrik Haapajärvi. Valtiosihteeriryhmä on ilmoittanut, että hallituksen esitys on yleiskatteinen budjetti vuodesta 2024 eteenpäin. Se näyttää hyvin todennäköiseltä mallilta.

Jos esitys toteutuu, kulttuurin kannattaa varautua kovaan taisteluun rahoista. Silloin ei ole enää jakosuhdelakia eikä mahdollisesti kulttuurille taattua prosenttiosuutta. Vastapuolella ovat lobbaustaidoistaan tunnetut ja poliitikkoyhteyksiä omaavat sosiaalialan järjestöt. Niiden avustusprosentit ovat 90-100% luokkaa, kun esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat saa tuloistaan noin 14% erilaisina avustuksina, loput katetaan lipputuloilla ja sponsoroinnilla. Oman rahoituksen hankkiminen on tuttua puuhaa myös muille kulttuurin toimijoille sekä urheilu- ja nuorisojärjestöille.

 

Miksi odotukset petettiin?

Haapajärven työryhmän keskusteluissa on ollut esillä myös ”eräiden edunsaajien piiristä tullut” esitys valtioneuvoston kansliaan perustettavasta avustuskeskuksesta, joka jakaisi kaikki valtionavustukset. On syytä epäillä, että nämä edunsaajat ovat sosiaalialan järjestöjä.

Haapajärvi vakuuttaa moneen kertaan, että työryhmä ei päätä asiaa, korkeintaan ehdottaa sen siirtämistä jatkovalmisteluun. Esillä on ollut myös ajatus, että keskus keräisi hakemukset, mutta päätökset tehtäisiin edelleen ministeriöissä.

Miten taataan, että kulttuurin määrärahat eivät alene, kun koko potti siirtyy valtiolle?

”Joudutaan miettimään, miten taataan vakaa, ennakoitava järjestelmä. Veikkauksen tuotto ei ole nyt vakaata, ja siihen kohdistuu paineita. Työn pohjana oleva Erkki Liikasen työryhmän raportti ehdottaa, että järjestelmään pitää lyödä lukkoja, jotka takaavat sen, että siihen saataisiin vakautta edunsaajille. Lukkoja ollaan pohdittu, mutta mitään valmista ei vielä ole”, Haapajärvi toteaa.

Kulttuuri odotti tältä hallitukselta paljon, koska koossa oli ennakkolupausten mukaan kulttuurirahojen määrää nostava hallitus. Mikä on pääsyy (ilman koronaa), että odotukset on petetty?

”Ymmärrän, että koronaan liittyen on ollut pettymystä. Ei ollut mahdollisuutta harjoittaa omaa ammattiaan. Kulttuuripuoleen on kuitenkin pantu satoja miljoonia enemmän kuin hallitusohjelmassa oli”, Haapajärvi vastaa.

Ne rahat on Haapajärven mukaan suunnattu kulttuurialan koronatukiin, Design-museoon ja vastaaviin.

Hallitusneuvotteluissa lyötiin raamit. OKM:lle tuli paljon rahaa. Se meni koulutukseen. Ei tästä voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että kulttuuri ei ole puolueille prioriteetti.

”Kyllähän demareilla oli hallitusneuvotteluissa varsin vahva kulttuurin puolustaminen. Neuvotteluissa ei aina voi saada kaikkea läpi, se on monipuoluehallituksissa otettava huomioon. Kompromisseja pitää tehdä.”

”Minusta oli äärimmäisen arvokasta, että tällä arvopohjalla varustettu hallitus oli hoitamassa koronakriisiä nimenomaan kulttuuripuolen näkökulmasta. On kuitenkin pystytty edistämään isoja hankkeita, kuten Design-museota”, pääministerin valtiosihteeri Henrik Haapajärvi sanoo.

Taina Dahlgren