Kotimaisen pianomusiikin kukoistuskausi

Suomalainen pianomusiikki syntyi ensimmäistä kertaa 1700-luvun lopulla Lithanderin sisarusperheestä ja Thomas Byströmin sävellyksistä. Mäntän Musiikkijuhlilla voi tässä kuussa tutustua näiden säveltäjien harvoin esitettyihin teoksiin.

 

Kotimainen klassismin ajan pianomusiikki saa esiinmarssin Mäntän Musiikkijuhlilla 5. elokuuta, kun pianistit Anna Kuvaja ja Eveliina Kytömäki näyttävät fortepianolla, mitä suomalaisen musiikin alkuaikoina 1700-luvun lopulla sävellettiin.

Silloisen Ruotsi-Suomen alueella vaikutti muutama säveltäjä, jotka tunnettiin erityisesti pianomusiikistaan. Heistä kaksi merkittävintä olivat veljekset Carl Ludvig Lithander (1773–1843) ja Fredrik Lithander (1777–1823), jotka syntyivät Viron alueella yhdentoista lapsen perheeseen. Kirkkoherrana toimiva isä antoi kaikille lapsilleen musikaalisen koulutuksen, ja perheestä tuli muitakin säveltäjiä: pojat Ernst Gabriel (1774–1803), Chrysthophylus (1778–1823) ja David Lithander (1780–1827) sekä ensimmäinen suomalaissyntyinen naissäveltäjä, tytär Charlotte Lithander-Carlblom, jonka syntymä- ja kuolinvuosia ei tiedetä.

”Eniten sävelsivät kuitenkin Carl Ludvig ja Fredrik. Isoveli Carl Ludvig oli todella kansainvälinen persoona, joka asui pitkään Tukholmassa ja Lontoossa ja kuoli myöhemmin Saksan Greifswaldissa. Pikkuveli Fredrik vaikutti puolestaan Turussa ja myöhemmin Pietarissa”, kertoo Mäntän Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Niklas Pokki.

Lontoossa C. L. Lithander ystävystyi italialaissäveltäjä Muzio Clementin kanssa ja omisti tälle toisen pianosonaateistaan. Clementi puolestaan julkaisi joitakin Lithanderin sävellyksiä, ja niitä julkaisivat myös monet muut Englannissa ja Saksassa.

”Kaikista klassismin ajan suomalaissäveltäjistä Carl Ludvig Lithander oli selvästi menestynein, myös kansainvälisessä mielessä.”

Thomas Byström

Kolmas merkittävä suomalaissyntyinen pianosäveltäjä oli Thomas Byström (1772–1839), joka syntyi Helsingissä ja asettui sittemmin Tukholmaan. Byström valittiin vuonna 1794 Ruotsin musiikkiakatemian ensimmäiseksi suomalaissyntyiseksi jäseneksi. Tuolloin pelkästään säveltäjänä työskentely oli kuitenkin Pohjoismaissa harvinaista, joten sekä Byström että C. L. Lithander olivat molemmat myös armeijan leivissä. Fredrik Lithander teki töitä kirjanpitäjänä Turussa ja toimi myös Turun soitannollisen seuran hallinnossa ja arkistonhoitajana. Muutettuaan myöhemmin Pietariin hän omistautui täysin musiikille.

”Kaikki kolme olivat aika lailla Beethovenin aikalaisia. He sävelsivät paljon varsinkin pianolle ja myös laajamuotoisia teoksia, jotka esitetään nyt Mäntässä.”

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Elina Salin