Jälkimodernin elämän viimeinen rituaali?

Seurakuntien järjestämiin Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin osallistuu vuosittain noin miljoona suomalaista – myös osa siitä miljoonasta, jotka eivät kuulu kirkkoon.

 

Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet vetävät tänäkin vuonna kirkot täyteen ympäri Suomen. Perinnettä tutkineet teologi Tapani Innanen sekä emeritusprofessori Reijo Pajamo kertovat Rondon lukijoille, missä piilee tradition viehätys.

Helsingin yliopistossa työskentelevä Innanen on johtanut virsien ja hengellisten laulujen laaja-alaista tutkimushanketta. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin emeritusprofessori Pajamo on puolestaan kirjoittanut lukuisia tietokirjoja mm. suomalaisesta lauluperinteestä.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi


 

FAKTA

Tänä vuonna Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa erityisasemassa on yksi suosituimmista lauluista, joka täyttää kuluvana vuonna 200 vuotta.

Kyseessä on todennäköisesti maailmanlaajuisesti tunnetuin joululaulu, joka syntyi vuonna 1818 Itävallan Oberndorfin kylässä. Reijo Pajamon mukaan sen kirjoitti paikallinen pastori siunattuaan jouluaattona vuorenrinteen majassa juuri syntyneen lapsen.

Paikallinen kanttori sävelsi runon vielä samana päivänä, ja siitä tuli aikansa hitti.

Suomeen laulu kulkeutui vasta 1880-luvulla, jolloin sen käänsi suomeksi jyväskyläläinen pastori G. O. Schöneman: Jouluyö, juhlasa yö.

Laulusta on sen koommin tehty useita uusia käännösehdotuksia, mutta edelleen laulua veisataan yleisimmin Schönemanin alkuperäisellä tekstillä, jota on vain hieman modernisoitu.

 

TIESITKÖ?

Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksilla kerätään vuosittain noin miljoona euroa, viime vuonna keräyksen tuotto oli 977 000 euroa. Minne rahat menevät?

Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -koordinaattori Anna Helttula kertoo, että varat kohdennetaan aina heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien puolustamiseksi, Lähetysseuran arvojen mukaan.

“Tänä vuonna joululaulut soivat kehitysmaiden lasten puolesta. Keräystuotto ohjataan lasten koulutuksen, terveydenhoidon ja lastensuojelun tukemiseksi 15 eri maassa. Tuemme esimerkiksi vammaisten lasten koulutusta Etiopiassa, ehkäisemme lapsityötä Boliviassa ja tuemme lasten pääsyä terveydenhuollon piiriin Nepalissa.”