Beethovenin esityspaikat vievät aikamatkalle

 

Kaikki Beethovenin kantaesityssalit Wienissä ovat erilaisia. Palais Niederösterreichin barokkinen loisto antaa musiikille erityistä hohtoa. © CHRISTIAN NOWAK

Vaikka Ludwig van Beethovenin musiikki on ajatonta, sen syntyajan informaatio voi olla avain tyylin ja sisällön löytämiseksi. Itävaltalainen kapellimestari Martin Haselböck on vienyt säveltäjän teoksia Wienissä alkuperäisille esityspaikoilleen aikalaissoittimin. Tulokset ovat valaisevia.

 

Ludwig van Beethovenin (1770-1827) juhlavuosi asettaa juhlijat ongelman eteen: miten suunnitella tuoreita näkökulmia antavia ohjelmia säveltäjästä, joka on esillä muutenkin niin paljon, ettei oikeastaan mitään muistamisia edes kaivattaisi?

Kapellimestari-urkuri Martin Haselböck on Wiener Akademie -periodiorkestereineen valmistautunut juhlaan jo viisi vuotta käynnissä olleella Resound-projektillaan. Siinä hän on esittänyt ja levyttänyt Beethovenin tärkeimmät orkesteriteokset niissä Wienin saleissa, joissa ne ovat saaneet kantaesityksensä tai joissa niitä on muuten esitetty säveltäjän elinaikana.

”Esitimme ensin Beethovenin sinfoniasarjaa Musikvereinissa ja Konzerthausisssa, mutta minua jo silloin askarrutti, miltä ne kuulostaisivat alkuperäissijoillaan. Olenhan urkurina kokenut, miten tiiviisti musiikki liittyy aikansa soittimiin ja tiloihin”, Haselböck kertoo toimistossaan Wienissä.

”Lopullisen sysäyksen antoi musiikkitieteilijä ja akustikko Stefan Weinzierlin kirja Beethovens Konzerträume. Tilojen ja esitysolosuhteiden tutkiminen on antanut paljon tietoa siitä, mitä Beethoven halusi. Emme tietenkään voi palata ajassa taaksepäin, koska me ihmiset olemme erilaisia, mutta tämä kokemus on antanut suuntaa omille tulkinnoille.”

Yhdeksännen sinfonian kantaesityksessä kuoro ei ollut orkesterin takana vaan edessä. Samoin Wiener Akademie toteutti sen Redoutensaalissa. © MANFRED LANGER

Julkinen konserttitoiminta tuli Wieniin myöhemmin kuin Lontooseen, Pariisiin tai Berliiniin. Alkuna sille oli Musiikinystävien yhdistyksen perustaminen 1812, mutta sen talo kultaisine saleineen valmistui vasta 1870. Beethovenin foorumeita olivat erilaiset akatemiat ja aatelisten järjestämät yksityistilaisuudet, joita pidettiin palatseissa, juhlatiloissa ja teattereissa.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

 

Saksa satsaa, Wien pihistelee

 

Martin Haselböck ei ole tyytyväinen Itävallan liittovaltion ja Wienin kaupungin Beethoven-juhlavuoden satsaukseen. ”Mitään erikoisrahoitusta ei ole osoitettu. Vastakohta edelliseen Mozart-vuoteen on suuri”, hän sanoo ja arvelee yhdeksi syyksi maan poliittisen tilanteen. ”Siitä huolimatta panostamme omaan konserttisarjaamme ja kierrämme maailmalla.  Jotenkin silti tuntuu, että Wien ei hyödynnä mahdollisuuksiaan kulttuurimatkailun alalla.”

Wiener Akademien sarjan tarkat tiedot: https://www.wienerakademie.at

Viralliselta taholta asia muotoillaan vähän toisin. ”Olemme tietoisesti lähteneet siitä, että Beethoven-vuodelle ei ole omaa johtajuutta kuten Mozart-vuodelle, ja tämä tapahtuu uudenlaisen budjettitietoisuuden vallassa”, sanoo Veronica Kaup-Hasler Beethoven-vuoden koordinaatiotoimiston tiedotteessa. ”Kaupunki rahoittaa avaus- ja päätösjuhlat, mutta muuten lähdemme siitä, että kyseessä on wieniläisten kulttuuri-instituutioiden oma juhla.”

Totta kai kaikki instituutiot ovat ohjelmia tahoillaan rakentaneetkin. Niin Kansalliskirjasto, Taidehistoriallinen museo, Haus der Musik, Leopold-museo, Mozarthaus kuin Juutalainen museo ovat ideoineet näyttelyitään. Valtionooppera tuo ensi-iltaan 1. helmikuuta Fidelion harvoin kuullun alkuperäisversion, ja Theater an der Wien tekee maaliskuussa saman oopperan. Wienin filharmonikot esittää sinfoniasarjan touko-kesäkuussa Andris Nelsonsin johdolla.

Saksa tuntuu innostuneen suuresta pojastaan enemmän, ja liittovaltiolla on 27 miljoonan euron budjetti juhlien tukemiseen. Saksan kulttuuriministeri Monica Güttler luonnehti Beethovenia ”ehkä historian kuuluisimmaksi saksalaiseksi”. Hän ottaisi säveltäjästä esikuvaa niin Euroopan yhdistymiseen kun ”populistisen rajojen pystyttämisen” vastustamiseen.

Saksan juhlinta on hajautettu moniin eri projekteihin tanssituotannoista näyttelyihin ja konserttisarjoista ja kantaesityksistä kaupunkikierroksiin ja piknikeihin. Teemoiksi on koottu ”bonnilainen”, ”säveltäjä”, ”humanisti”, ”visionääri” ja ”luonnonystävä”. Suurimman huomioarvon saa säveltäjän syntymäkaupunki Bonn, mutta juhlintaa vähän himmentää se, että kaupungin konserttitalo Beethovenhalle on remontissa – ajankohta on vähän oudosti valittu.

Berliinissä jokaisella instituutiolla on omat ohjelmansa. Filharmonikot satsaavat keväällä säveltäjän koko kamarimusiikkituotannon esittämiseen kahdessa mammuttikonsertissa 25. ja 26. huhtikuuta. Luovempaa antia tarjoaa Akademie der Künste pari vuotta kestäneen Labor Beethoven -projektin huipentumalla, jossa yritetään uusien teosten avulla rikkoa musiikin ja kuvataiteen rajoja.

Kesäfestivaalien ja syyskauden Beethoven-projekteista tiedotetaan myöhemmin.

Harri Kuusisaari, Wien