Barokki on tässä ja nyt -taidetta

 

Ritarihuoneen saaminen residenssisaliksi auttoi Suomalaista barokkiorkesteria vakiinnuttamaan yleisönsä. Taiteellinen johtaja Petteri Pitko iloitsee myös orkesterin saamasta vastaanotosta muualla Suomessa, jossa se kiertää ja tekee yleisötyötä. ©Kaapo Kamu 

Cembalisti Petteri Pitkolla on monta rautaa tulessa, kuten hyvillä free-muusikoilla usein. Hän on Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellinen johtaja, opettaa, tekee sooloprojekteja ja soittaa useissa saksalaisissa kokoonpanoissa. Barokissa häntä kiehtoo kontrolloitu vapaus: voi heittäytyä hetken hurmaan, mutta tyylin ja tekniikan antamin raamein.

 

Petteri Pitko on tuttu näky Suomalaisen barokkiorkesterin (FIBO) konserteissa kävijöille. Cembalisti on ryhmän continuo-sydän, joka luo rytmisen ja harmonisen kompin, johdattaen ja täydentäen muuta joukkoa. Pitkolla on rooliinsa luova ja hetkessä reagoiva ote; hän osaa pitää musiikin liikkeessä ja koristella sitä hyvällä maulla.

”Lopussa meidän cembalistien on turha odottaa kiitoksiin nostamista, sillä hyvää continuo-soittajaa ei välttämättä edes huomaa. Sen kyllä huomaa heti, jos jotain hänen soitossaan jää puuttumaan”, Pitko naurahtaa.

Tästä kaudesta alkaen hän on toiminut myös FIBO:n taiteellisena johtajana. ”On ollut jännittävää etsiä uusia teoksia ja nähdä taiteenteon rakenteiden taakse. Samalla olen voinut hyödyntää kansainvälisiä kontaktejani vieraiden kiinnityksessä”, hän iloitsee.

”Tämä on luontevaa jatkoa sille, kun olin aiemmin orkesterin taiteellisena suunnittelijana. Säännöllisesti vaihtuvien johtajien systeemi sopii FIBO:lle. Se alleviivaa tekemisen joustavuutta ja avoimuutta.”

Barokkimusiikki sopii Pitkon mielestä hyvin myös yleisötyöhön, jota FIBO harrastaa paljon.

”Sen valtti on yksinkertaisuudessa, melodioiden ja rytmien vetävyydessä ja kohtuullisissa kestoissa, minkä vuoksi populaarimusiikin parissa kasvaneiden nuorten on helppo tempautua siihen mukaan. Kenestäkään ei tule itsestään klassisen musiikin ystävää – nuorena saadut virikkeet ovat kaiken perusta. Olemme saaneet vastaanottavaista yleisöä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa barokkimusiikkia kuulee harvemmin.”

Standardi-cembaloa ei ole olemassakaan, vaan soittimet eroavat toisistaan huomattavasti. Petteri Pitkolle niihin adaptoituminen on konserttimatkojen suurimpia haasteita. © Kaapu Kamu

 

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi